Pidin 5.5. aluevaltuustossa puheenvuoron hyvinvointialueen tekoälyyn liittyvien projektien nykytilasta ja suunnitelmista.

Hyvinvointialueella tekoälykehittämisen kärkihankkeiksi on valittu puhelinrobotti, ammattilaiskuiskaaja ja reaaliaikainen tulkkaus. Arviointi työryhmä on pitänyt tilannetta varsin maltillisena. Taustalla on kuitenkin myös muita tekoäly pilotteja esimerkiksi tekoälyavusteisesta kirjaamisesta ja ilokseni tässä on alkamassa kokeilu käytännön asiantuntijatyössä eri ammattiryhmien osalta.

Haluan kiinnittää huomion nimenomaan tekoälyavusteiseen kirjaamiseen. Kirjaaminen vie sote-ammattilaiselta useita tunteja työpäivästä, joka on varsinaisesta asiakastyöstä pois. Usein kirjaamiselle ei asiakkaiden välissä ole riittävästi aikaa ja kirjaaminen jää työpäivän loppuun. Tämä lisää merkittävästi kognitiivista stressiä ja kirjausvirheiden mahdollisuutta. Tekoälyavusteisessa kirjaamisessa ongelma poistuu: vaikkei tekstiä saisi heti valmiiksi, on käytettävissä sanasta sanaan litteroitu keskustelu muistin tueksi.

Tekoälykirjaamiseen liittyy myös merkittäviä aikaa säästäviä elementtejä: yhdellä komennolla tekstistä saa päätöksen, lähetteen tai lausunnon luonnoksen. Toki työntekijän tulee tämä käydä läpi ja muokata, valmista raakiletta on kuitenkin huomattavasti helpompi ja nopeampi käsitellä.

Myös rahoituksen näkökulmasta näen merkittäviä parannuksia. Ainakin tämänhetkinen rahoitusmalli perustuu paljolti sairastavuuteen ja diagnooseihin. Kirjaamisen aste on noussut, emme kuitenkaan tiedä onko potilaiden kaikki diagnoosit kirjattu. Tekoälykirjaamisen työkalu osaa ehdottaa rakenteisesti kirjattavaksi kaikkia niitä diagnooseja, joita käsitellään vastaanotolla. Kirjaamisen helppous lisää merkittävästi sivudiagnoosien määrää, joilla on merkittävä vaikutus rahoitukseen.

Tekoälykirjaamiseen perehtyneet asiantuntijat pitävät tätä ehdottomana työntehokkuuden lisäämisen kannalta. Näinpä toivon, että hyvinvointialue päättää jatkossa edistää tekoälykirjaamista kaikkien ammattilaisten työssä.