Kela65 valinnanvapauskokeilusta on kertynyt jo varsin hyvin tutkimustietoa eikä tämä yhdessä asiantuntijoiden arvioiden kanssa mairittele: kokeilusta ovat hyödyttäneen hyväosaiset kaupunkilaiset. Tutkimustuloksista huolimatta hallitus päätti kokeilun laajentamisesta. Taustalla lienee Kokoomuksen pitkäaikainen tavoite siirtää toimintoja yksityselle sekä terveysjättien voimakas lobbaaminen.
Terveyskeskuslääkärinä olen nähnyt kokeilun lieveilmiöt ja olen hyvin pahoillani sen jatkosta. En yksittäisten hoidettujen potilaiden osalta, vaan terveydenhuollon kokonaisuuden osalta. Juuri nyt hyvinvointialueiden kehittyminen on kiivasta, panostukset perusterveydenhuoltoon olisivat paikallaan ja korvamerkityn rahan käyttö kehittämiseen olisi mahdollista. Terveysasemia tulee mielestäni kehittää niin, että jokainen kansalainen voi luottaa saavansa laadukkaan ja oikea aikaista hoitoa aina tarpeen vaatiessa terveysasemalta. Halutessaan henkilö voisi valita hoitopaikakseen yksityisen, mutta tämän subventointiin ei verovaroin nykyisellä tavalla kategorisesti tulisi osallistua.
Suomalainen terveydenhuolto on kansainvälisessä vertailussa saanut vuosikymmenten ajan toistuvaa kritiikkiä eriarvoisuudesta sekä korkeista asiakasmaksuista. Suomessa terveyserot noudattavat sosioekonomisia eroja eli matalammissa tuloluokissa sairastavuus on suurempaa. Liaäkai on runsaasti tutkimusnäyttöä, että hyvätuloiset saavat Suomessa parempaa hoitoa ja esimerkiksi operatiivisen hoidon prevalenssi useiden toimenpiteiden osalta on hyvätuloisilla suurempi. Tämä selittyy pääosin paremmalla hoidonsaatavuudella työterveyden kautta, joka on tietyllä tavalla verovaroin subventoitu ohituskaista. Kela65 kokeilu syventää jo nyt tehtyjen tutkimusten pohjalta tätä eriarvoistumiskehitystä. Tämän olisi pitänyt havahduttaa!
Tutkimuksissa on saman aikaisesti todettu, ettei julkisen sektorin työtaakka ole keventynyt. Pumppaamme rahaa yksityiselle, mutta vastetta ei näy julkisella. Sen sijaan monet perusterveydenhuollon ammattilaiset ovat tuoneet vahvasti esiin päinvastaisen ilmiön: Kela 65 työllistää valtavasti terveysasemilla. Kokeiluun on rajattu lääkärin vastaanoton lisäksi tietyt tutkimukset, mikäli tarvitaan jotakin tämän ulkopuolelta maksaa potilas ne itse tai tutkimuksen järjestämisvastuu palaa julkiselle sektorille. Monien tutkimusten osalta yksityisellä sektorilla markkinavetoisen toimintamallin ansiosta tutkimusindikaatiot eivät vastaa julkisensektorin tutkimusindikaatiota. Tämä kriteerien arviointi ja lähetteiden käsittely vie aikaa. Aika on rahaa myös julkisella! Samalla luottamus terveydenhuoltoon rapautuu, kun potilas kohtaa ristiriitaisen tilanteen.
Monessa yhteydessä on nostettu esiin, ettei Kela65 tuottaisi turhia käyntejä. Käynnit eivät välttämättä vaikuta asiakkaasta turhilta, ne voivat silti olla sitä. Ylipäänsä terveydenhuollossa hoitavan tahon ja asiakkaan välillä vallitsee luontainen tiedon epäsuhta, tästä seuraa se, että asiakkaan/ potilaan on hyvin vaikea luotettavasti arvioida saamansa hoidon laatua. Arvio perustuu lähinnä saatuun kokemukseen, joka ei välttämättä ole lainkaan sidoksissa laatuun. Ihminen itse ei useinkaan hahmota, minkä alan ammattilainen on hänen tilanteessaan paras asiantuntija. Julkisessa terveydenhuollossa tehdään tämän vuoksi hoidon tarpeen arvio, jonka pohjalta asia ohjataan oikean ammattilaisen hoidettavaksi. Tämä on kustannustehokasta ja laadullisesti hyvä tapa toimia. Tämä kustannustehokkuus puuttuu Kela65 kokeilussa: kallein ammattilainen eli lääkäri hoitaa myös ne asiat, jotka voitaisiin hoitaa huomattavasti halvemmalla tuntipalkalla.
Itse en ole kategorisesti rajaamassa yksityistä sektoria terveydenhuollon kokonaisuudesta. Kela65 kokeilu vastaisi paremmin terveydenhuollon tarpeisiin, mikäli jonkun potilaan perustason hoito kokonaisuudessaan siirtyisi hänen valitsemalle yksityiselle. Tällöin ei puhuta yksittäisestä vaivasta tai muutaman käynnin kokonaisuudesta vaan ihmisen kokonaisvaltaisesta hoitovastuusta. Lääkäri ei tähän yksinänsä kykene vastaamaan vaan hoitovastuussa tulisi olla hoitaja-lääkärityöpari ja todennäköisesti myös perustason terapiapalvelut ainakin fysioterapian osalta. Ammatinharjoittaja mallissa yksityinen toimija vastaa tietyn potilasjoukon perustason lääkäripalveluista. Mallissa yhdistyy yritystoiminta ja vastuullinen sekä laadukas lääkärintyö. Perusterveydenhuollon lääkärin työssä näyttö laadusta tulee tutkitusti nimenomaan hoidonjatkuvuudesta, ei yksittäisistä käynneistä.